Myy yritys
Myy yritys
Vinkit yrityskauppaan

Yrityssaneeraus – kaikki, mitä sinun tulee tietää

Kassavirtaongelmat, maksukyvyttömyys ja ylitsevuotavat velat. Taloushuolien kasaantuessa moni yrittäjä on huolissaan: onko väistämätön konkurssi edessä?

Ei välttämättä. Yrityssaneeraus, eli velkasaneeraus, on järjestely, joka voi tarjota vaihtoehdon konkurssille. Sen tavoitteena on tervehdyttää taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen liiketoiminta. Yrityssaneeraus voi olla suuri apu talousongelmissa painivalle yritykselle, jolla on edellytyksiä menestyä tulevaisuudessa.

Lue lisää:

Mitä yrityssaneeraus tarkoittaa?

Missä tilanteessa yritys- eli velkasaneeraukseen?

Yrityssaneeraukseen hakeutuminen

Yrityssaneerausmenettely

Yrityssaneerauksen päättyminen

Yrityssaneerauslaki – puolesta ja vastaan

 

Mitä yrityssaneeraus tarkoittaa?

Yrityssaneeraus on tuomioistuimen hyväksymä toimenpide, ja sen edellytyksistä säädetään sitä koskevassa laissa. Saneerauksessa tutkitaan yrityksen mahdollisuudet selviytyä vaikeuksista ja haetaan ratkaisuja liiketoiminnan elvyttämiseksi. Velallisyritykselle laaditaan usein vuosia kestävä saneerausohjelma tehtävistä toimenpiteistä sekä velkojen maksamisesta.

Velkasaneerauksessa yrityksen velkojat suostuvat kärsimään tappiota. Useimmiten saneeraus on kuitenkin myös velkojien kannalta paras vaihtoehto: yrityksen liiketoimintaa pyritään jatkamaan saneerauksessa niin, että se johtaa velkojien kannalta konkurssia parempaan lopputulokseen.

Tilanteesta riippuen yrityksen myyminen saattaa olla myös varteenotettava vaihtoehto yrityssaneeraukselle tai konkurssille. Toisinaan yrityksestä voidaan myydä vain tietty osuus tai jokin liiketoiminnan osa. Myymistä voi kokeilla Yrityspörssissä nopeasti, lyhytaikaisesti ja edullisesti, jolloin ei tarvitse huolehtia esimerkiksi saneeraukseen hakeutumisen pitkittymisestä tai ylimääräisistä suurista kulueristä.

Missä tilanteessa yritys- eli velkasaneeraukseen?

Tavallisesti yrityssaneeraukseen hakeudutaan, kun yritys on vakavissa taloudellisissa ongelmissa ja maksukyvyttömyys uhkaa. Saneerauksesta haetaan yleensä apua velkojen uudelleenneuvotteluun ja vähentämiseen, sekä liiketoiminnan tervehdyttämiseen. Kaikki yritysmuodot voivat hakeutua velkasaneeraukseen.

Yrityksen on tärkeää olla yhteydessä velkojiinsa mahdollisimman aikaisin. Yrityssaneerauksen onnistuminen nimittäin edellyttää, että suurin osa velkojista puoltaa sen vahvistamista. Velkojat voivat myös hakea menettelyn aloittamista yksin tai yhdessä yrityksen kanssa.

Yrityssaneeraukseen hakeutuminen

Yrityssaneeraukseen hakeutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yritys tekee kirjallisen yrityssaneeraushakemuksen tuomioistuimelle, jotta saneerausmenettely voitaisiin aloittaa.

Valitettavan usein yrityssaneeraukseen turvaudutaan vasta vaikeuksien kasaannuttua niin suuresti, etteivät järjestelyt ole enää mahdollisia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa yritys hakeutuu saneeraukseen taloudellisen tilanteensa heikennyttyä, sitä todennäköisemmin sen liiketoiminta voidaan elvyttää. Saneeraukseen ei voi hakeutua enää sen jälkeen kun yritys on asetettu konkurssiin.

Saneeraushakemus 

Saneeraushakemus tehdään kirjallisena käräjäoikeudelle. Sen tulee sisältää tiedot muun muassa velallisen yrityksen liiketoiminnasta, taloudellisesta tilanteesta, velkojista, veloista sekä velkojen vakuuksista. Siihen liitetään kaikki tarvittavat asiakirjat, ja se allekirjoitetaan. Mikäli velkoja tekee saneeraushakemuksen, velallisella yrityksellä tulee olla mahdollisuudet puolustautua.

Yrityssaneeraushakemus kannattaa tehdä huolellisesti ja tarvittaessa pyytää asiantuntijaa apuun. Mikäli yritykselle on tehty konkurssihakemus, saneeraushakemus keskeyttää sen käsittelyn käräjäoikeudessa, kunnes saneerauspäätös on tehty.

Hakemusmenettely on suoraviivaisempaa, mikäli velallinen yritys on tehnyt saneeraushakemuksen yhdessä velkojien kanssa tai velkojat puoltavat sitä. Jos velallinen yritys tekee hakemuksen yksin, siihen tulee liittää kattavammat selvitykset mm. taloudellisten vaikeuksien syistä, yrityksen saneerauskelpoisuudesta sekä saneerausmenettelykustannusten kattamisesta.

Saneeraushakemuksen hyväksyminen

Jokainen saneeraushakemus on yksilöllinen, ja hyväksymiseen tai hylkäämiseen vaikuttavat tekijät ja syyt ovat tilannekohtaisia. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että tavallisesti hakemus hylätään, mikäli yritys on täysin maksukyvytön, eivätkä sen varat riitä saneerausmenettelyn kustannuksiin, tai liiketoiminnan elvyttäminen yrityssaneerauksen avulla vaikuttaa epätodennäköiseltä. Hyväksymisen esteenä voi olla myös kirjanpidon laiminlyönti.

Useimmiten hakemus hyväksytään, mikäli yritys pystyy osoittamaan, että maksukyvyttömyys voidaan korjata yrityssaneerauksen elvytystoimilla.

Yrityssaneerausmenettely

Yrityssaneerausmenettely alkaa, kun tuomioistuin on hyväksynyt yrityssaneeraushakemuksen. Tämä merkitsee käytännössä niin sanottua rauhoitusajan alkua, jonka aikana velallisyritykselle laaditaan saneerausohjelma, ja kaikki saneerausvelkoja koskevat maksu-, perintä- ja täytäntöönpanotoimenpiteet kielletään. Velallisyritys ei voi tällöin maksaa velkojaan, eikä velkoja periä niitä.

Lisäksi yrityssaneerausmenettelyyn kuuluu yhden tai useamman selvittäjän määrääminen.

Selvittäjän rooli

Yrityssaneeraukseen hakeutuneelle yritykselle määrätään siis yksi tai useampi selvittäjä, joista tavallisesti vähintään yksi on asianajaja. Selvittäjän tulee nauttia velkojien luottamusta.

Selvittäjän tehtävä on valvoa velkojien etua, laatia saneerausohjelmaehdotus sekä selvitys velallisyrityksen taloudellisesta tilanteesta. Selvittäjän tulee olla riippumaton, eli hän ei saa olla velkojaan tai velallisyritykseen missään sellaisessa suhteessa, joka saattaisi vaikuttaa hänen toimintaansa tai tasapuolisuuteensa.

Saneerausohjelma

Saneerausohjelman tulee sisältää toimenpiteet, joilla velallisyrityksen liiketoiminta pyritään elvyttämään. Tavallisesti siinä tuodaan esille, kuinka laajasti velallisyrityksen liiketoimintaa jatketaan, tehdäänkö yritysmuotoon tai organisaatioon liittyviä muutoksia sekä minkälaisiin toimiin varoja, rahoitusta ja henkilöstöä koskien ryhdytään.

Saneerausohjelmaan sisältyy myös maksuohjelma, jossa määrätään velkojen maksusta. Se sisältää usein velkavastuiden uudelleenjärjestelyjä, joilla pyritään edistämään velallisyrityksen maksukykyä. Siinä voidaan muuttaa muun muassa velkojen maksuaikataulua ja alentaa luottokustannuksia tai maksettavan velan määrää. Velkojen leikkaussuunnitelma voi toisinaan tarkoittaa sitä, että velkojat muuttavat saataviaan osakkeiksi.

Saneerausohjelman vahvistaminen

Kun selvittäjä on laatinut ehdotuksen saneerausohjelmasta, tuomioistuin vahvistaa sen, mikäli menettelyn aloittamiselle ei löydy esteitä ja kaikki tarvittavat edellytykset täyttyvät. Ennen vahvistamista velkojat äänestävät ohjelmasta. Lopullisen päätöksen ohjelman vahvistamisesta tekee tuomioistuin. Se voi vahvistaa saneerausohjelman, vaikka velkojien enemmistö ei olisikaan kannattanut sitä.

Kun saneerausohjelma on vahvistettu, velat maksetaan sen määräysten mukaan, eli ohjelma korvaa alkuperäiset velkaehdot. Saneerausohjelma kestää tavallisesti useita vuosia, eikä kestolle ole asetettu rajoitteita.

Velallisyritys on vastuussa saneerausohjelman toteuttamisesta ja velkojien tiedottamisesta. Tarvittaessa voidaan määrätä valvoja, joka seuraa ohjelman toteutumista ja raportoi velkojille. Lähtökohtaisesti ohjelma on voimassa, kunnes sen määräämät maksut ovat suoritettu ja ehdot täytetty.

Yrityssaneerauksen päättyminen

Kun saneerausohjelman määräämät suoritukset ovat maksettu, yrityssaneeraus päättyy. Lopuksi velallisyrityksen tai valvojan on tehtävä loppuselonteko ohjelman toteutumisesta velkojille sekä asian käsitelleelle tuomioistuimelle.

Yrityssaneeraus voi raueta ennenaikaisesti tuomioistuimen määräyksestä, mikäli sen aikana ilmenee asioita, jotka olisivat alun perin estäneet ohjelman vahvistamisen, tai jos velallisyritys on rikkonut ohjelmaa suosiakseen yksittäistä velkojaa.

Saneeraus voidaan myös keskeyttää, mikäli yrityksen taloudellinen tila huononee sen aikana niin suuresti, ettei maksukyvyttömyyttä voida enää korjata. Saneeraus raukeaa myös siinä tapauksessa, että velallisyritys asetetaan konkurssiin ennen saneerausohjelman päättymistä.

Yrityssaneerauslaki – puolesta ja vastaan

Saako yrityssaneerauksessa oleva yritys menettelyn myötä oikeudetonta kilpailuetua?

Yrityssaneerauslakia kritisoidaan usein erityisesti edellä mainitun kysymyksen tiimoilta. Saneerausohjelmassa annetaan tavallisesti suuri osa veloista anteeksi, ja saneerauksessa oleva yritys saattaa tarjota sen myötä palveluitaan kilpailijoitaan edullisemmin.

Velkavastuiden vähentäminen ja velkojen leikkaus harmittaa usein kilpailijoita, jotka kokevat menettelyn epäreiluna: saneerauksessa oleva yritys saa kilpailuetua suhteessa ns. terveisiin kilpailijayrityksiin, jotka ovat pitäneet taloudestaan huolta ja vastanneet täysimääräisesti omista velvollisuuksistaan.

On kuitenkin huomattava, että vaikka yritys ajautuisi konkurssiin, sama yrittäjä saattaisi jatkaa samankaltaista liiketoimintaa uuden yrityksen puitteissa kokonaan ilman velkoja. Lisäksi kansantalouden näkökulmasta on hyvä, että olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ei menetetä eikä heitetä hukkaan, jos yritystoiminta saadaan elvytettyä yrityssaneerauksen avulla.

Valitettavasti aina yrityssaneerauskaan ei tuo toivottua lopputulosta ja konkurssi on väistämättä edessä. Lue, mitä konkurssissa tapahtuu, ja miten konkurssipesä kannattaa myydä!

Lue lisää: #yritykset

 

Nämä ilmoitukset saattavat kiinnostaa sinua

 
Kaupallinen yhteistyö

Due diligence eli kaupan kohteen tutkiminen

Kaupallinen yhteistyö Asianajotoimisto Roihun kanssa. Due diligence -tarkastus tarkoittaa yrityskaupan yhteydessä menettelyä, jossa tutkitaan kaupan kohdetta. Tarkoituksena on toisaalta selvittää kaupan kohteen sisältö ja toisaalta arvioida kaupan kohteeseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Due diligence -tarkastus tehdään pääsääntöisesti ennen yrityskaupan toteuttamista. Due diligence -tarkastus saattaa kohdistua useisiin eri osa-alueisiin. Näitä ovat esimerkiksi kaupan kohteen taloudelliset, verotukselliset ja juridiset asiat sekä henkilöstö-, teknologia- ja ympäristöasiat. Lisäksi voidaan toteuttaa erillisiä tietoturva- ja tietosuojatarkastuksia. Due diligence -tarkastuksen sisältöön vaikuttaa myös se, onko kaupan kohteena yrityksen osakekanta kattaen siten kaikki yrityksen vastuut ja velvoitteet vai yrityksen liiketoiminta yksilöityine varallisuuserineen. Lisäksi due diligence -tarkastukset vaihtelevat sen mukaan, onko tekijänä yrityskaupan myyjä vai ostaja. Due diligence -tarkastuksen hyödyt Kaupan kohteen tutkiminen on sekä myyjän että ostajan edun mukaista, koska se pienentää riskiä yrityskaupan jälkeisistä erimielisyyksistä. Myyjän asema yrityskauppaneuvotteluissa on parempi, jos myyjä on etukäteen tehnyt due diligence -tarkastuksen ja tietää siten ennalta kaupan kohteeseen liittyvät heikkoudet ja vahvuudet. Lisäksi Myyjän eduksi on se, ettei ostaja yleensä voi vedota kaupan kohteeseen liittyvään epäedulliseen seikkaan, jos ostaja on ollut siitä tietoinen ennen yrityskauppaa. Ostajan kannalta due diligence -tarkastus pienentää kaupan kohteeseen liittyviä riskejä ja antaa mahdollisuuden huomioida ne yrityskaupan sopimusehdoissa. Lisäksi due diligence -tarkastuksen tulokset helpottavat kaupan kohteen ottamista ostajan haltuun, havaittujen puutteiden myöhempää korjaamista ja kaupankohteen mahdollista integrointia ostajan muuhun organisaatioon. Myyjän varautuminen due diligence -tarkastukseen Myyjän kannattaa varautua due diligence -tarkastukseen jo ennen yrityskauppaneuvottelujen alkamista. Myyjä voi tehdä oman tarkastuksensa kaupan kohteeseen ja korjata havaitsemansa puutteet etukäteen. Siltä osin kuin puutteita ei syystä tai toisesta korjata, myyjä voi tiedottaa puutteet ja niihin liittyvät riskit ostajalle, jolloin ne ovat jo etukäteen ostajan arvioitavissa. Joka tapauksessa myyjän kannattaa hyvissä ajoin etukäteen kerätä ja järjestää aihealueittain due diligence -tarkastusta varten tarvittavat asiakirjat ja tiedot sekä valmistautua ostajan todennäköisimmin esittämiin kysymyksiin. Kerätyt asiakirjat ja dokumentoidut tiedot tallennetaan tavanomaisesti erikseen tilattavaan virtuaaliseen datahuoneeseen tai sähköiseen kansioon, johon ostajan edustajille annetaan käyttöoikeus. Lisäksi myyjän kannattaa varautua auttamaan ostajaa kaupan kohteeseen liittyvien riskien arvioimisessa ja riskienhallinnassa. Näin toimien yrityskauppaprosessi etenee sujuvasti, ja asiakirjojen ja tietojen nopea toimittaminen ostajalle antaa hyvän kuvan kaupan kohteen järjestelmällisyydestä. Myyjän kannattaa myös miettiä, voidaanko ostajalle antaa pääsy heti kaikkiin asiakirjoihin ja tietoihin vai onko ostaja mahdollisesti myyjän kilpailija, jolloin kriittisimmät asiakirjat ja tiedot kannattaa paljastaa vasta myöhemmässä vaiheessa, kun kauppahinnasta ja muista olennaisista kaupan ehdoista on yhteisymmärrys eikä ostajan vetäytyminen kaupasta vaikuta todennäköiseltä. Samalla tavalla myyjän kannattaa suunnitella projektitiiminsä kokoonpano yrityskauppaneuvottelujen eri vaiheissa, jotta tieto neuvotteluista ei liian aikaisessa vaiheessa leviäisi liian laajalle. Myyjän kannattaa myös vaatia, että ostajan edustajat ovat yhteydessä ainoastaan nimettyihin myyjän edustajiin. Myyjän ja ostajan on syytä keskustella ja varmistaa lisäksi se, että due diligence -tarkastuksen yhteydessä toimitaan tietoturvallisesti ja tietosuojavaatimuksia noudattaen. Due diligence -tarkastuksen vaiheet Ostaja aloittaa due diligence -tarkastuksen päättämällä ensin, mihin kaupan kohteen osa-alueisiin tutkimus kohdistetaan. Sen jälkeen ostaja toimittaa myyjälle listan asiakirjoista ja tiedoista, joita ostaja pyytää tutkittavakseen. Myyjän tulee tällöin tarkistaa keräämänsä aineisto ja tarvittaessa täydentää sitä tai varautua selittämään, miksi joitakin asiakirjoja tai tietoja ei voida toimittaa. Ostajan edustajat tutustuvat saamiinsa asiakirjoihin ja tietoihin, minkä jälkeen he tarpeen mukaan pyrkivät haastattelemaan myyjän edustajia ja mahdollisesti katselmoimaan kaupan kohteeseen liittyviä toimitiloja, laitteistoja ja järjestelmiä. Tarvittaessa ostajan edustajat pyytävät lisätietoja. Ostajan due diligence -tarkastuksen lopputuloksena syntyy ostajan käyttöön raportti, johon kirjatut havainnot voivat vaikuttaa yrityskauppaneuvotteluihin esimerkiksi edellyttämältä myyjältä toimenpiteitä ennen kauppaa tai heijastumalla kaupan ehtoihin myyjän vastuiden tai jopa kauppahinnan osalta. Mikäli myyjä havaitsee, että ostajalle on due diligence -tarkastuksen tuloksena syntynyt virheellinen käsitys kaupan kohteesta tai siihen liittyvästä riskiarvioinnista, myyjän luonnollisesti kannattaa puuttua asiaan ja toimittaa tarvittaessa lisätietoja virheellisen käsityksen korjaamiseksi. Lopuksi Due diligence -tarkastuksen sujuvaa läpimenoa ja onnistumista edesauttaa osapuolten yhteinen tahtotila, läpinäkyvä yhteistoiminta ja riittävä kommunikaatio. Osapuolten kannattaa turvautua taloudellisten ja juridisten neuvonantajiensa apuun due diligence -tarkastuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kaipaatko apua Due Dilingencen kanssa? Ota yhteys Asianajotoimisto Roihuun.
Lue lisää
Yrittäjän tarina

Henri Silván kertoo: ”näin myin verkkokauppani”

Henri Silván on menestynyt digiyrittäjä ja toteuttanut sekä pyörittänyt useita eri verkkokauppoja vuodesta 2012 lähtien. Verkkokaupat ja niiden kehittäminen on Henrille intohimo. Niiden kehitys, toteutus ja skaalaus ovatkin työn lisäksi myös samalla harrastus. Omien verkkokauppojen lisäksi hän on mukana perheyrityksessään Laatukorussa toimien verkkokauppa-liiketoiminnasta vastaavana. Ajan salliessa hän kirjoittaa myös omaa blogia, joka keskittyy verkkokauppoihin ja -sivuihin. Henrin matka digiyrittäjänä Vuonna 2018 Henri perusti digituotteiden myyntiin keskittyvät verkkokaupat yhdessä avopuolisonsa kanssa. Kysyimme Henriltä hänen taipaleestansa verkkokauppojen myynnistä. ”Alkujaan verkkokaupat toteutettiin omistamiemme Instagram-sivujemme tueksi. Meillä oli avopuolisoni kanssa tuolloin useita Instagram-sivuja eri aiheisiin liittyen ja halusimme kehittää omaa verkkokauppaliiketoimintaamme niiden ympärille. Melko nopeasti kuitenkin innostuimme keskittymään pelkkiin verkkokauppoihin. Päätimmekin hakea kasvua monipuolisemmin eri markkinointitoimenpiteillä.” ”Digituotteiden verkkokauppoja meillä oli yhteensä kolme kappaletta, joista kahdessa myimme hieman toisiinsa liittyviä tuotteita ja kolmannessa myimme sekaisin erilaisia tuotteita.” ”Ajatuksena oli saada mahdollisimman paljon ”orgaanista tilaa” hakukoneiden etusivulta. Nämä alat kun eivät vielä tuolloin olleet Suomessa kovinkaan kilpailtuja. Tässä onnistuimmekin hyvin ja nopealla googlauksella meidän verkkokauppamme keikkuvat edelleen top 1-5 hakutuloksissa silloisilla päähakusanoilla.” Miksi päädyit myymään verkkokauppasi? ”Muutaman vuoden näitä verkkokauppoja ylläpidettyämme ja kasvatettuamme tuli aika luopua niistä. Siihen aikaan oli monta muutakin rautaa tulessa ja halusimme keskittyä muihin liiketoimintoihin.” ”Minulla on usein tapana innostua melko nopeastikin uusista asioista. Näin ollen teimme päätöksen luopua verkkokaupoistamme. Päätimme laittaa ilmoituksen myytävistä verkkokaupoistamme Yrityspörssiin.” Miten päädyit ilmoittamaan Yrityspörssissä? ”Myyntikanavaksi valikoitui Yrityspörssi, sillä nimi oli minulle jo entuudestaan tuttu. Oletuksenani oli myös, että ostajia ja myyjiä löytyy paljon, koska kyseessä on kävijämääriltään Suomen suurin markkinapaikka.” ”Aikaisempaa kokemusta sivuston käytöstä minulla ei kuitenkaan ollut. Itse Yrityspörssin koin erittäin mieluisaksi kanavaksi myydä verkkokauppoja ja palvelusta jäi positiivinen kokemus. Myynti-ilmoitukseen sain yllättävän paljon kyselyitä ja ostajakin löytyi noin kuukaudessa.” ”Tästä seurasi parin kuukauden prosessi liiketoiminnan siirron osalta. Onneksi digituotteiden verkkokauppojen siirto on sellaisenaan helppoa, kun ei ole varastoa, mutta toiminnan luonteen takia tarjosin alkuun perehdytystä ja tukea. Itse Yrityspörssin koin hinta-laatusuhteeltaan hyväksi ja mielestäni palvelu oli kohtuuhintainen.” Miten myynti-ilmoituksen tekeminen sujui? ”Halusin panostaa myynti-ilmoitukseeni, jotta välttyisin mahdollisimman paljon ns. ”turhilta” kyselyiltä. Eli asioilta, jotka mielestäni olisi hyvä selvitä jo itse ilmoituksesta. Kirjoitin melko kattavan tekstin ja kuvauksen liiketoimintamme luonteesta.” ”Itse julkaisuprosessi Yrityspörssissä oli hyvinkin selkeä ja suoraviivainen. Kun teksti oli valmis, kopioin sen Yrityspörssiin haluamani kuvan kanssa. Samalla tuli luotua profiili Yrityspörssiin. Kirjautumalla palveluun, pääsin lukemaan kaikki minulle saapuneet viestit. Lisäksi näistä tuli myös sähköpostiini ilmoitus. Koin tämän hyväksi, sillä se säästi aikaani, kun ei tarvinnut kirjautua palveluun vain nähdäkseen onko uusia kyselyjä tullut.” >> Aloita yrityksen myynti tästä. Miltä oman yrityksen myynti tuntui? ”Yrityspörssin kautta tehty verkkokauppojen myynti oli minulle toinen ”kunnollinen” liiketoimintakauppa. Ensimmäinen oli aikaisemmin mainittujen Instagram-tilien myynti eräälle markkinointitoimistolle. Tämä tapahtui noin vuosi digituotteiden verkkokauppojen perustamisen jälkeen, kun päätimme panostaa niihin täysillä.” ”Kun on alusta alkaen luonut jotain täysin itse; perustanut verkkokaupan, tehnyt sinne itse digitaalisesti myytävissä olevat tuotteet, markkinoinut lukuisissa eri kanavissa ja saanut ensimmäisen tilauksen. Myöhemmin kymmenennen, tuhannen, jne. tilauksen jälkeen, kun parin vuoden päästä päädytään exitiin. Tottakai tunne oli hieno!” Elämä yrityskaupan jälkeen ”Innostun helposti ja lähden mukaan uusiin projekteihin. Ennen digituotteiden verkkokauppojen yrityskauppaa olin jo toteuttanut ja lähtenyt viemään eteenpäin uutta verkkokauppaprojektia. Tässä mukana oli lisäkseni kolme muutakin osakasta ja verkkokauppa keskittyi vahvasti oman brändin rakentamiseen ja fyysisiin tuotteisiin.” ”Koska olin jo aiemmin saanut digituotteiden verkkokaupat myytyä hyvällä menestyksellä, päätin kokeilla Yrityspörssiä uudestaan keväällä 2022 toisen verkkokaupan myyntiin. Tällä kertaa ostaja löytyi kuitenkin muualta, suoraan omasta tuttavapiiristä. Olin silti erittäin tyytyväinen Yrityspörssiin ja käytän palvelua tulevaisuudessakin, mikäli yritysten myyminen tulisi minulle ajankohtaiseksi.”  
Lue lisää
loder image