omistajanvaihdos

Rautatiekirjakauppa perustettiin vuonna 1910, jotta suomalaiset voisivat lukea enemmän ja sivistää itseään. Nyt, yli sata vuotta myöhemmin, kaikille suomalaisille tuttu R-kioski on osa norjalaista perheyritystä Reitan Groupia. R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen kertoo, mitä muutoksia omistajanvaihdos toi tullessaan. Tavoitteena täysi yrittäjävetoisuus ”R-kioski on Suomen tunnetuin ja suurin kioskiketju, jossa toimii 450 franchisingyrittäjää. Ennen vuonna 2012 tehtyä yrityskauppaa noin puolet kioskeistamme oli yrittäjän vetämiä ja R-kioski Oy:n omisti Sanoma Oy. Kaupan jälkeen olemme olleet osa norjalaista perheyritystä Reitan Groupia, johon kuuluvat myös kaikkien Pohjoismaiden sekä Baltian maiden johtavat kioskiketjut. Brändeinä muun muassa 7 Eleven, Pressbyrån ja Narvesen. Päätimme vuonna 2013, että haluamme olla täysin yrittäjävetoinen, ja nyt yrittäjät pyörittävät yli 90:ää prosenttia kioskeistamme. Tarvitsemme asiakaspalveluun intohimoisesti suhtautuvia yrittäjiä kuitenkin vielä runsaasti lisää. Kauppiasvetoisuus on todistetusti paras toimintatapa, sillä siinä yhdistyy paikallinen osaaminen, asiakkaiden tuntemus ja päätöksenteko sekä taustajoukkojen tuomat suuruuden edut.” Perheyrittäjyys tuo pitkäjänteisyyttä ”Perheyrityksessä toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti niin, että se kestää sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi investointien määrä on uuden omistajan aikana noussut huomattavasti. Lisäksi Reitan Groupin toimintaa ohjaavat vahvat arvot, joiden puitteissa päätökset tehdään paikallisesti. Perheyrityksessä omistajilla on kasvot. Yrityksen omistajat, isä ja pojat, ovatkin yrittäjillemme tuttuja ja iso osa on tavannutkin heitä.” Oppia yli rajojen, toteutus paikallisesti ”R-kioskin omistavalla Reitan Groupilla on Euroopassa lähes 4 000 myymälää, ja vähittäiskaupan oppeja kierrätetään yli maa- ja ketjurajojen. Yhtiö toimii Pohjoismaissa ja Baltiassa. Tyypillisestä kansainvälisestä yrityksestä meidät erottaa se, että teemme päätökset paikallisesti ja keskitetty ohjaus on minimissään. Tämä pätee myös kaikkiin R-kioskiyrittäjiin: heillä on yrityksen arvojen ja konseptin puitteissa vapaus päättää, miten he kioskiaan johtavat ja miten he tulostaan kehittävät. Yksi esimerkki Suomeen muualta rantautuneista opeista on vahva panostaminen mukaan otettaviin syötäviin. Suomesta taas on lähtenyt maailmalle monien eri palvelujen yhdistämisen malli: yrittäjät onnistuvat yhdistämään niin pakettipalvelut kuin laskujen maksunkin osaksi kioskiensa liiketoimintaa. Jaamme keskenämme tietoa siitä, millaiset mallit toimivat missäkin – mutta päätämme aina paikallisesti, miten tuota tietoa käytetään ja mitä asioita kopioimme suoraan meillekin.”  Asiointia helposti ja nopeasti ”Reitan Groupin visiona on tulla koko Euroopan johtavaksi vähittäiskaupan toimijaksi. Suomessa R-kioski on kuin paikallinen olohuone, joka helpottaa ihmisten elämää. Ärrällä asia kuin asia hoituu helposti ja nopeasti. Mitä ihmiset haluavat päivä päivältä enemmän? Onko heillä liikaa vai liian vähän aikaa? Kaipaavatko he helposti mukaan otettavaa syötävää ja juotavaa? Ja haluavatko he maistaa uutuuksia ensimmäisten joukossa? Näihin kysymyksiin ja tarpeisiin kioskiyrittäjän on helppo vastata.”    Kiinnostaako yrittäjyys? Katso vapaat R-kioskiyrittäjän paikat täältä.

Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Keino nopeuttaa prosessia ja varmistaa kauppa on panostaa yrityskauppaprosessiin niin rahallisesti, ajallisesti kuin asiantuntijatyönäkin. Ennen myyntiin laittamista olisi monessa yrityksessä paljon sellaista tehtävää, joka nopeuttaa ja varmistaa itse kauppaa mutta vie oman aikansa. 1. Aloita ajoissa Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta ja voi hyvin venyä yli vuoden mittaiseksi.  Keino nopeuttaa prosessia ja varmistaa kauppa on panostaa kauppaprosessiin niin rahallisesti, ajallisesti kuin asiantuntijatyönäkin. Ennen myyntiin laittamista olisi monessa yrityksessä paljon sellaista tehtävää, joka nopeuttaa ja varmistaa itse kauppaa mutta vie oman aikansa. Ostajana kannattaa muistaa, että unelmafirma ei välttämättä satu kohdalle juuri silloin, kun sellaisen haluaisi ostaa. Tämänkin tavoitteen takia on nähtävä vaivaa. 2. Käy asiantuntijalla Asiantuntijan tapaaminen säästää aikaa ja vaivaa, vähentää riskejä ja helpottaa päätöksentekoa jo siinä vaiheessa, kun yrityskaupasta vasta haaveillaan. Yleensä ensimmäiset keskustelut asiantuntijan kanssa ovat ilmaisia. Asiantuntija kykenee heti kertomaan, mikä olisi järkevin polku edetä, vai kannattaako suunnitelmaa lykätä tai haudata se kokonaan. Samalla saa tietää, mitä apua olisi tarjolla, tarvitaanko sitä ja mitä se maksaa.  3. Laadi tietoa, vaadi tietoa Kokoa kaikki yritystä koskevat voimassa olevat sopimukset, asiapaperit, pohjapiirustukset, tilinpäätökset yms. kolmelta viimeiseltä vuodelta yhteen mappiin, jos ne sinne mahtuvat. Yritystä ei voi myydä eikä sitä kannata ostaa, jos paperit eivät ole kunnossa. Siinä missä myyjän kannattaa tarkistaa ostajan taustat, ostajan kannattaa tarkistaa myytävän yritykset kaikki tärkeimmät asiapaperit. Kauppaprosessissa ei kannata edetä yhtään pidemmälle, jos pyydettyjä dokumentteja ei toimiteta. Myyjän taas on syytä tietää, että aukot tiedoissa lisäävät ostajan riskiä ja vähentävät tämän halua ostaa yritys tai maksaa siitä pyydetty hinta. Rahoittajan luona kannattaa käydä kysymässä mielipidettä siitä, löytyisikö ajatellulle kauppahinnalle rahoitusta ja millaista. Ennen tärkeiden tietojen luovutusta on syytä vaatia ostajaa allekirjoittamaan kunnollinen salassapitosopimus, jolla vähennetään yritysvakoilun riskiä. 4. Tee realistinen strategia Ota selvää, mitä sinun tapauksessasi tarkoittaisi liiketoimintakauppa tai osakekauppa, mitä etuja, ongelmia, kustannuksia, veroja niihin liittyy ja miten kaupan rahoitus eri vaihtoehdoissa onnistuisi. Teetä realistinen arvonmääritys, jossa on huomioitu, millainen ostaja luultavammin yrityksen ostaisi ja miten hän kaupan rahoittaisi.  Myyjän kannattaa muistaa, että ostajalla on yleensä aina vaihtoehtoja – ainakin olla ostamatta yritystä. Myyjällä sen sijaan on vain yksi kauppatavara. Jotta sen saisi myytyä, on toimittava viisaasti.  5. Laadi hyvät kauppakirjat Kauppakirjan pituus ei ole itseisarvo, mutta pääsääntöisesti jos sivuja on vähemmän kuin kuusi (tai harvalla rivinvälillä jopa enemmänkin), siitä varmuudella puuttuu turvallisen ja onnistuneen kaupan kannalta tärkeitä asioita. Mitä kauppakirjan mukaan tapahtuu, jos kauppahintaa ei maksetakaan tai ostetut koneet eivät toimi tai ne eivät ole myyjän, vaikka niin piti olla? Tutki jokainen kauppakirjassa sovittu asia kysyen mitä tapahtuu, jos se ei toteudukaan, ja mitä kauppakirjan mukaan sitten tehdään. Lisäksi sinun tulisi olla kohtalaisen varma, että ainakin kaikki tärkeimmät asiat ovat tulleet paperille ja ymmärrät, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Ostajalla on selonottovelvollisuus ja myyjällä selonantovelvollisuus. Kaupassa ei ole kuluttajansuojaa, ja jälkikäteen on melko tehotonta vedota siihen, ettei ymmärtänyt, mitä sopimuksessa sanottiin. Hyvä kauppakirja ehkäisee riitoja ennakolta ja ohjaa toimenpiteitä yllätysten sattuessa.  6. Luovu oikeasti, ota haltuun oikeasti Sopimuksen allekirjoituspäivä ja omistusoikeuden siirtymispäivä eivät useinkaan ole sama päivä. Ennen omistusoikeuden siirtymistä tai sen yhteydessä tehdään monesti mm. inventaareja, joiden perusteella kauppahintaa voidaan tarkistaa. Kun omistus on vaihtunut, myyjän on syytä luopua toiminnasta oikeasti ja antaa tilaa jatkajalle. Näin on syytä toimia, vaikka kaupassa olisikin sovittu siirtymäajasta, jonka aikana myyjä on edelleen yhtiön käytettävissä. Siirtymäaika on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on todellinen haltuunotto, jolla yritys siirtyy ostajan käsiin.